Etusivulle



 


                         



                                          
                                      
             SYYSKUUTA,  16/9 - 2005                                                            



                                         


                                           Hurrikaanikauden avajaiset saatiin sitten
                                           virallisesti käyntiin pienen myrskyn myötä,
                                           joka oli trooppisen syklooni Marian jämiä.
                                           Samalla täyttyi taas sademittari, mihin nyt
                                           kylläkin on jo alettu tottumaan.

                                           Loppukesähän oli tuulinen ja niin sateinen,
                                           ettei kaavailtuja vieraspurjehduksia ollut
                                           yksinkertaisesti järkevä toteuttaa, mistä
                                           syystä olen potenut lähes kroonista huonoa
                                           omaatuntoa. Säästä johtuen jäi tänä vuonna
                                           myös matkapurjehdukset tekemättä, sekin
                                           jotain mitä ei ole ennen tapahtunut. Joten
                                           sorry vaan  Kapa ja muut;  Force majeur!
                                         
                                           Tuuli nosti vesiä sen verran, että laitureilla
                                           nähtiin jopa niitäkin veneenomistajia, joita
                                           kevään vesillelaskun jälkeen ei ole juuri
                                           rantaankaan ilmaantunut. On yllättävää ja
                                           silti yleistä, että satamissa  huomattavakin
                                           osa veneistä ei kesän aikana käy missään.
                                           Ikuiseksi mysteeriksi kai jäänee, miten
                                           jotkut viitsivät nähdä kaikki vesillelaskujen
                                           ja nostojen vaivat vain sen takia, että saavat
                                           sitten murehtia miten kippo jaksaa.  Ja jos
                                           eivät itse murehdi, niin niitten perään saa
                                          
sitten joku muu katsella.

                                           Ellistäkin oli pakko viedä tekstiilit pois, sade
                                           ja kylmyys ei ilman lämmitystä jaksa
enää
                                          
pitää paikkoja kuivana. Sikäli asiat ovat
                                           kohdallaan, että tämä aika vuodesta kuuluu
                                           olla tällainen, ja syksyn tuleminen on vain
                                           vaihteluksi. Saahan pikkupurrella vielä tehdä
                                           muutaman Säpin reissun, elleivät kelit aivan
                                           kauheiksi mene.  Koputellaan skantäkkiä!






                  

 



                                             
                                              Tuuli tuivertaa. Myrskyinen ulappa kiehtoo aina.






 





         
                                   
                                                Rengaskari ja Pihlavaluoto.  Matala rannikko
                                                pitää huolen siitä, ettei isoa aallokkoa synny.
                                       

                                        






 
 


                                       Laituri kuin valtiopolitiikkaa. Nousuvettä on varottava.
                             
                                         
 








                                            Makholmainen evakkoretki. Ja kesäkauden loppu.
                 

    



                   jan@janeerala.net