Selkämeren kansallispuisto, 18/8 - 2005 -

                                            On murheellista havaita, miten Selkämeren
kansallispuistosta suunnitellaan matkailuelin-
                                            keinojen veturia. Onhan Rauman suunnalla
                                            hanke tosin alunperinkin nimetty luonnon ja
                                            luontokohteitten tuotteistamisprojektiksi,
                                            mutta se, että koko kansallispuisto perustuu
myynninedistämiseen, ei ole kovin kestävä
ja mieltä ylentävä ajatus. Rauman kannalta
                                            se on vielä ymmärrettävissä, onhan sen
                                            edustalla olevalla saaristolla mahdollisuus
profiloitua merimatkailukeskukseksi puiston
antaman statuksen avulla, mutta muualla
itse substanssi jää turismin suhteen pakosta-
                                            kin kovin heikoksi.

                                            Merialueitten viimeisille erämaisille ja luonnon-
                                            varaisille kohteille antaisi puistoon kuuluminen
todennäköisesti paremman maankäyttöön
                                            kohdistuvan suojan kuin nykyinen yleiskaava.
                                            Suunnitellun puistoalueen nykyinen rajaus,
Vakka-Suomen jäätyä kalankasvattamoineen
                                            pois, koskee kuitenkin pääasiassa vain jo
                                            nykyisinkin suojeltuja tai kaavassa vihreällä
                                            merkittyjä aloja, joten muutokset eivät olisi
                                            kovin merkittävät.

Etusivulle
	KANSALLISPUISTO (SIVU)TUOTTEENA, 18/8 - 2005 On murheellista havaita, miten Selkämeren kansallispuistosta suunnitellaan matkailuelin- keinojen veturia. Onhan Rauman suunnalla hanke tosin alunperinkin nimetty luonnon ja luontokohteitten tuotteistamisprojektiksi, mutta se, että koko kansallispuisto perustuu myynninedistämiseen, ei ole kovin kestävä ja mieltä ylentävä ajatus. Rauman kannalta se on vielä ymmärrettävissä, onhan sen edustalla olevalla saaristolla mahdollisuus profiloitua merimatkailukeskukseksi puiston antaman statuksen avulla, mutta muualla itse substanssi jää turismin suhteen pakosta- kin kovin heikoksi. Merialueitten viimeisille erämaisille ja luonnon- varaisille kohteille antaisi puistoon kuuluminen todennäköisesti paremman maankäyttöön kohdistuvan suojan kuin nykyinen yleiskaava. Suunnitellun puistoalueen nykyinen rajaus, Vakka-Suomen jäätyä kalankasvattamoineen pois, koskee kuitenkin pääasiassa vain jo nykyisinkin suojeltuja tai kaavassa vihreällä merkittyjä aloja, joten muutokset eivät olisi kovin merkittävät.

	Tunnustaen, että nykyisin on lähes mahdotonta perustella mitään hanketta ilman taloudellista perustetta, on kansallispuisto silti senlaatuinen projekti, että sitä laadittaessa voisi edes hetkellisesti ajatella ns. ikuisuusasioita. Jos kansallispuisto perustuu lyhyen tähtäimen taloudellisen hyödyn tavoitteluun, on mahdollista että koko hanke tulee pidemmällä aikavälillä toimimaan ainoastaan asetettuja tavoitteitaan vastaan. Viime aikaisten lausuntojen valossa vaikuttaakin siltä, että suunniteltu puisto tulee olemaan tuhoisin toimenpide, mitä Selkämeren ulkosaaristoon on koskaan kohdistettu. Lisäksi kannattaa pitää mielessä, että suojelu- alueen toteutuessa, helpottuu rakentaminen ja luonnonvarojen hyväksikäyttö puiston ulko- puolella entisestään. Kenties tästä syystä edus- kunnan ympäristövaliokunta haluaa saada asian päätökseen tämän vaalikauden aikana. Tämänhetkinen rajaus ulottuisi kapeahkona vyöhykkeenä Pyhärannalta Merikarvialle. Kansallispuistoksi alue on tavattoman pieni, siksi siihen ei voi soveltaa samoja käytäntöjä kuin perinteisille ja suuremmille puistoille. Selkämeren alueellahan on varsinaista saaristoa todella niukasti. Luvian ja Ahlaisten sisäsaaristot ovat mökittyneet jo sukupolvia takaisin, Rauman edustan saaret ovat olleet hyötykäytössä pitkään, ja mitä jää näitten ulkopuolelle, on kapea nauha asumattomia kareja ulkomeren reunalla. Toivon, että ainakin Pyhärannan, Luvian Säpin sekä Merikarvian Pooskerin alueitten saarille määriteltäisiin selkeä suojelusuunnitelma, jonka perusta ei nojaa ainakaan taloudellisen hyödyn tavoitteluun. Täällä elämä siis jatkuisi kuten nytkin, ilman pienintäkään "kehittämishanketta".

	Ovi kutsuvasti auki, kuin puistosuunnitelman premissit ikään.

	Elämä Säpin laiturilla tulee saamaan uuden käänteen puiston antaman statuksen myötä. Nykyiset pientoimijat saattavat kyllä jäädä niitten tahojen jalkoihin, jotka osaavat tehokkaasti hyödyntää virkakoneistoa.

	Onhan vesijetteily varmaankin hauskaa. Mitä taas viiden... tai viidentoista vuoden päästä?

	Kansallispuisto antaa loistavat perusteet EU-rahoitteisille hankkeille. Niitä sitten tulevat sukupolvet saavat ihmetellä.

	Useimmille Selkämeren alueen saarille pääsevät ne jotka sinne todella haluavat. Paikallista vene- kuljetusta on mm. Säppiin, ja pieni omatoimisuus saaristomatkailussa luo vielä luonnontilassa oleville tai turismilta säästyneille saarille niitten todellisen substanssin; erämaisuuden ja luonnonrauhan. .

	"Hienon luonnonnähtävyyden ääreen halutaan myös kulttuurihistoriaa, sukeltamista, kalastusta, veneilyä ja liikunnallisin motiivein retkeilyä harrastavat." (Rauman kaupunki, tiedoitus, 2005.) Luvia, Säppi, Pyhäranta, Kajakulma, KylmäPihlaja, Susikari, Kalla, Outoori, Pooskeri, Reveli.
	Lisää Säpin saaresta