Etusivulle
KATAJIEN VARJOSTA, 26/1 - 2006
Kuin meri yhdistää, niin meri myös erottaa.
Mutta niin ovat Itämeren rannat siitä huoli-
matta toistensa kaltaiset. Jaan Kaplinskin
sanoin: sama meri kaikissa meissä.
Peräänkuulutin syksyllä rantarunoelmia.
Tämän, jonka tekijänä on Sussa Lavonen,
olen säästänyt rakkaimmille rannoilleni.
Saariston
rannoilla
kulki mies
joka kantoi sylissään
kalliota
kuin lasta
mies oli etsinyt sille
paikkaa
katajien varjosta jo vuosia
eikä tiennyt
minne olisi sen asettanut
olisiko se täytynyt
saattaa
myrskyn vihreään
silmään vai
tuulettomalle luodolle
jossa se ei koskaan tuntisi
kipua
vai luopuako
siitä
vuoroveden
äärellä
jolloin se huuhtoutuisi
hiekaksi
vaan
tämä mies
ei luopunut kalliostaan
koskaan
vaan kulki ikuisesti
vetten yli
aina seuraavalle rannalle.
myrskyn vihreä silmä
tuuleton luoto
aina seuraavalle rannalle