Horisontissa kohoaa kulmikas piste. Vieraan
                                            silmä määrittää sen yleensä laivaksi, mutta
                                            kyseessä on Viasvedenlahden tunnusmerkki,
                                            Idän Räyhän kalakämppä.

                                            Yksin ja yksinäisenä, piskuisen kokoisella
                                            karikolla, on se antanut puumerkkinsä vesi-
                                            alueelle parin sukupolven ajan. Näkyyn on
                                            niin tottunut, ettei siinä koe mitään erikoista.
                                            Purjehtiessani kesällä lahdella Saksassa
                                            asuvan taiteilijatutun kanssa, oli se hänen
                                            mielestään eksoottisinta, mitä oli Suomessa
                                            onnistunut näkemään.

                                            60-luvun lopulla kämpässä vielä asuttiin, ja
                                            jälkeenkinpäin siellä on aina välillä oleskeltu,
                                            tosin ei olosuhteitten pakosta, kuten aiemmin.

                                            Sorsastajat rakentelevat syksyisin kivisiä
                                            linnoituksiaan, ja vaikka en lintujen ampumista
                                            järin miehekkäänä puuhana pidä, on tämän-
                                            vuotiselle insinööritaidon näytteelle annettava
                                            sentään tunnustus. Ahkeraa porukkaa, kunhan
                                            opettelisivat vielä tuntemaan lintuja, niin joka-
                                            syksyinen räiskintä saarissa olisi ehkä hieman
                                            siistimpää kuin mitä se on eräinä vuosina ollut.

                                            Entisen valtiosaaren omistajana on nykyisin
                                            Metsähallitus. Olisi kaikinpuolin hatunnoston
                                            arvoinen kulttuuriteko, jos mökin saisi
                                            kunnostetuksi ja säilymään saarella muistut-
                                            tamassa kalakämppäkulttuurin ajoista, ollen
                                            samalla edelleen lahden tunnuspookina. Jätän
                                            ajatuksen kenelle tahansa toteutettavaksi.